Monday 30 July 2012

Ropecon 2012 WH40K-turnaus

Ropecon kerää joka vuosi Espoon Dipoliin tuhansia erilaisten pelien pelaajia. Niin tänäkin vuonna. Mulle conin pääsisältö oli tänä vuonna Warhammer 40.000, jonka vastailmestynyt kutosedikka on saanut taas tuntumaan tuoreelta ja kiinnostavalta. Chaos Space Marines saa huhujen mukaan uuden Codexin joko syyskuun lopussa tai lokakuun alussa, joten tämä turnaus olisi samalla hyvin todennäköisesti jäähyväiset Gav Thorpen ja Alessio Cavatoren kirjoittamalle, nyt jo viisi vuotta vanhalle nelosedikan Codexille, jonka heikkouksia olen tässäkin blogissa ruotinut varsin ahkerasti. Turnauslistani näytti seuraavanlaiselta:

HQ
Nergal the Tempter - Daemon Prince (Warlord)
Mark of Slaanesh, Lash of Submission, Wings

Barbatos the Flayer - Daemon Prince
Mark of Slaanesh, Lash of Submission, Wings

Troops
Barbossa's Crew - 10 Chaos Space Marines (Troop #1)
Heavy Bolter, Melta Gun, Icon of Chaos Glory

Murat's Crew - 5 Chaos Space Marines (Troop #2)
1x Melta Gun

Jagha's Crew - 5 Chaos Space Marines (Troop #3)
1x Melta Gun

Plague Zombies - 10 Lesser Daemons

Heavy Support
Beasts of the Deep - 3 Obliterators

Beasts of the Deep - 3 Obliterators

The Kraken - Chaos Land Raider
Dozer Blade

Dedicated Transports
Chaos Rhino (Troop #2 Dedicated Transport)

Chaos Rhino (Troop #3 Dedicated Transport)

Itse peleihin... Ensimmäisessä matsissa asettui vastaan Alfons, yksi Stadin Pelikaupan vakkareita. Alfonsilla oli jonkinsorttinen sillisalaatti ihan perus Space Marineita. Armeijaa johti Tigurius komento-Rhinostaan. Muut joukot liikkuivat Razorbackeilla. Näiden lisäksi oli parit Devastator-ryhmät ja neljä Land Speederiä. Tigurius ja toiset Devastatorit nielivät plasmaa vuorolla yksi. Toiset Devastatorit poistuivat muonavahvuudesta vuorolla kaksi. Vuorolla kolme plaguezombiet repivät rikki Land Speederin, Corsairit ampuivat boltereillaan alas toisen mokoman, ja loput kaksi tulivat Prinssien romuttamiksi. Nelos- ja vitosvuoroilla olikin jäljellä enää siivoushommia. Zombiet hajottivat Razorbackin, oblit räjäyttivät pari autoa lisää ja prinssit popsivat loput lojalistimarinet suihinsa. Wipeout 20-0 noin tunnissa kolmen tunnin peliajasta.

Toisessa matsissa vastaan tuli mun frendi Pete, jolla oli tällä kertaa armeijanaan lentosirkus Helvetistä: Kairos Fateweaver, Bloodthirster of Khorne ja kolme siivekästä prinssiä. Troopeissa lojui kolme ryhmää Plaguebearereita. Jalkautin melko aikaisessa vaiheessa koko armeijani, jotta saisin mahdollisimman paljon noppia heiteltäväksi flyereita vastaan. Tämä tuottikin tulosta hirviöiden jalkautuessa teloituskomppaniansa eteen yksi toisensa perään. Vitosvuorolla vikassa haavassaan olevan thirster yritti vielä lentää karkuun, mutta lantikan lasertykeillä annettu niskalaukaus lopetti pakomatkan lyhyeen. Pete ehti kuitenkin tuhota multa armeijan kenraalin ja kolme muuta yksikköä, ja oli saanut First Bloodin, joten pelipisteet menivät tasan 10-10.

Kakkospäivään lähdettiin suurinpiirtein jaetulta sijalta neljä. Vastaan tuli mulle entuudestaan tuntemattoman joensuulaisen figuilijan Jeren kolmen Terminator-ryhmän ympärille rakennettu Black Templars -armeija. Seizasin aloitteen ja ammuin kaksi Terminator-ryhmistä laudalta plasmalla ja lasertykeillä. Loppupeli olikin sitten lähinnä siivoamista. Wipeout 20-0.

Turnauksen neljänteen ja viimeiseen matsiin sain vastaani ETC-tiimiläisen Eetun örkit. Listassa oli kaksi bossia mopoilla, kaksi isoa ryhmää nobimopoja ja yksi pieni ryhmä gretchinejä. Match-up oli hyvin samankaltainen kuin taannoisessa Noppakerhon turnauksessa pelaamani peli Jouni Haaviston örkkejä vastaan, ja lähdinkin tähän matsiin Jounin pelin jälkeen antamiin pelivinkkeihin luottaen.

Örkit ottivat aloituksen ja kuten arvata saattaa, ajoivat kovaa vauhtia päälle. Mä jalkautin taas koko armeijani, lassosin toiset mopot pitkäksi letkaksi, ammuin kaikki pyssyt armeijastani ja heitin sitten kaksi prinssiä, kuusi oblia, ja kymmenen corsairia lähitaisteluun lassotun mobin kanssa. Mun Rhino-ryhmät jalkautuivat hidastamaan toista örkkimobia. Ensimmäinen örkkimobi sanoi splat. Toinen mobi ei kuitenkaan mun speed bumpeista piitannut, vaan onnistui multiple chargaamaan kaks corsair-ryhmää, toiset oblit ja toisen prinssin. Seuraavat viisi vuoroa heiteltiinkin sitten lähitaistelunoppia. Eetun tuuri Feel No Pain -heitoissa oli ilmiömäinen. Molempien armeijat katosivat kuitenkin rivakkaa tahtia laudalta figu kerrallaan.

Lopulta mun armeijasta oli jäljellä enää autot, lantikka, joka oli lähtenyt ajamaan kohti vastustajan deployment zonea sniperöimään objektiivia piteleviä gretchinejä ja nappaamaan Linebreacher-pistettä, kaksi objektiivilla istuvaa Red Corsairia ja kaksi Plague Zombieta. Eetulla oli jäljellä viimeisellä woundillaan oleva Warboss ja em. gretchinit. Warbossin clawi huitaisi zombieita ja haavoitti kahdesti, mutta molemmat passasivat invusavensa.

Tuli vielä seitsemäs vuoro. Zombiet kohottivat kuokkansa murha mielessään, osuivat, ja haavoittivat. Eetun Warboss epäonnistui armor savensa. Matsi oli ohi. Olin voittanut pelin niukasti 13-7 ja olin näinollen tiukasti kiinni turnausvoitossa.

Viereisessä pöydässä ennen matsia sijoilla kolme ja neljä olleiden IG:n ja GK:n matsi kuitenkin päättyi yllättävään IG:n 20-0 murskavoittoon, jonka turvin kaartilaiskenraali hiihti kokonaispisteissä mun ohi turnauksen ykkössijalle. Olin voittanut kolme peliä ja pelannut yhden tasapelin, ja jäin vain hiuskarvan päähän itse turnauksen voitosta. Ei pöllömmin viisi vuotta vanhalla Codexilla pelaavalta Ropecon-turnauksen ensikertalaiselta.


5 comments:

  1. No ei pöllömmin ei, oikeastaan erittäin hyvin pelattu! Go Corsairs!

    ReplyDelete
  2. Ei pöllömpää todellakaan eli onneksi olkoon! Upea tämä postauksen taidekuva ;)

    ReplyDelete
  3. Saako chaos land raideriin dozer bladen?

    ReplyDelete
  4. Hyvää raporttia, aika yllättävän hyvin pärjäsit. Pitäisköhän ihan fiilistelymielessä vetää vielä pari peliä kaaoksella ennen uutta codexia.

    ReplyDelete